Tämän hetkinen elämäni on lamaannuksessa. Olen opinnoistani sairaslomalla, koska en vaan jaksanut enää. Nyt voimat palailevat ja maanantaina yritän taas. Se pelottaa minua ja vähän ahdistaakin mutta yritän edes vähän. Yritän päästä tämän lukuvuoden läpi vaikka hampaat irvessä. Sitten saan levätä koko kesän, autuus.

Olen hyvin masentunut ja erittäin itsetuhoinen. Vihaan itseäni ja elämääni. Vaikka missään ei oikeasti ole mitään vikaa. Kaikki on hyvin.

Ystävistäni haluaisin kertoa ja aa:sta mutta ehkä pian, kun saan luottamuksen tähän blogiin. Ja tiedän, etteivät tule lukemaan tännekin. (Toki saavat mutta sitten joudun taas peittelemään tuntemuksiani)

aa ei lue näitä vaikka voisi (löytäisi paikan kyllä, muttei etsi. Kunnioittaa edes vähän minun "yksityisyyttäni"